Blogin ylläpitäminen jäi kokonaan loppuraskauden ajaks syystä tai toisesta ja kiirettä todellakin piti. Nyt vauva arjen taustalla saa nähdä kuinka usein täällä ehtii kuulumisia päivittelemään.

Rakas tyttöni saapui maailmaan rv 41+5 29.07.2015 klo: 22:24. 3200g 50cm

Synnytyskertomus

Raskaus meni siis noin kaks viikkoa yli lasketunajan. 29.7 aamulla oli yliaikaiskontrolliin varattu aika jonne lähdin säännöllisten supistusten kanssa, jotka alkoivat 4 aamuyöllä heti säännöllisesti noin 5-3 minuutin välein. Kontrollissa päätettiin että perjantaina (kahden päivän päästä) synnytys käynnistettäisiin kalvojen puhkaisulla ellei tyttö aikaisemmin päätä tulla. Painoarvio tuolloin oli 3200g ja kuukautta aikaisemmin 2700g. Lähdin kotiin odottelemaan jos supistukset loppuis seinään niinkuin aikaisemminkin oli tapahtunut viikolla 39. Kärvistelin tuskissani ja kokeilin vaikka mitä kivunlievitys keinoja, mutta tuloksetta. Noin klo 19 lähdettiin takaisin synnärille kun olo ei enään sallinut olla kotona. perille päästyämme mut otettiin heti tutkimushuoneeseen jossa todettiin mun olevan jo 8 senttiä auki, jolloin suunnattiin heti kohti synnytyssalia. Tässä vaiheessa en oikein enään itekkään pysyny perässä mitä tapahtuu ja mitä tehdään. Kätilö ja hoitajat ihmettelivät suut pyöreinä kuinka ensisynnyttjänä kestin olla kotona supistusksissani, kun kuulemma avautumisvaihe on kivuliainta ja esikoistaan odottavat usein saapuvat synnärille liiankin aikaisin (lue: näin mulle kerrottiin). Heti saliin päästyämme mulle ehdotettiin antaa ilokaasua joka ei tosiaan sitten sopinu mulle, joten jätin sen mahdollisuuden käyttämättä. Epiduraalia ruvettiin valmistelemaan ja just kun sitä oltiin pistämässä. En enään kestäny tuskaa joten vaihdettiinkin spinaaliin, koska se alkaa vaikuttamaan nopeammin kuin epi. Puudutus kun alkoi tehoamaan olin kuin taivaassa. Mihinkään ei sattunut eikä tarvinnut kärvistellä enään niiden tuskallisten suppareitten kanssa. Pari tuntia ehdin keräämään voimia ja pidättelemään ponnistamisen tarvetta, kunnes sain luvan alkaa ponnistamaan aina kun painetta rupes tuntumaan. Jouduin kysymään aina kätilöltä että milloin mua supistaa kun en ite enään mitään tuntenut.  Tyttö autettiin maailmaan imukupilla, koska sydänäänet heikkenivät. Eppari leikattiin jotta vältyttäis repeämisiltä joita ei sitten edes tullut ja hyvä niin :) 22:24 Sain pienen prinsessan rinnalleni ja se hetki oli jotain sanoinkuvaamattoman upeaa. En saanut sanaa suustani kun katselin vain pientä ihmettä sylissäni. Sitä hetkeä ei voi unohtaa ikinä. Synnytys itessään ei ollut kamala kokemus eli ainoa negatiivinen asia mikä mieleen painui oli järjettömän kivulias avautumisvaihe kokonaisuudessaan koska kivunlievitystä siihen ei ehditty antamaan. Koko synnytys vaihe vaiheelta kesti 6h 14min. Sairaalasta kotiuduttiin Lauantaina eli oltiin 3 päivää siellä.

                                                      Prinsessa Vuorokauden ikäisenä.

                                                     

 

Tytölle tuli eilen tasan 2 viikkoa ikää täyteen ja tuntuu että aika menee hurjan nopeesti. Arki on lähtenyt sujumaan tosi hyvin, eikä yö valvomisia juurikaan ole. Herätään 2-3 kertaa syömään jonka jälkeen nukahdetaan melko nopeasti. Prinsessa on tosi rauhallinen ja jo nyt jaksaa seurustella päivän aikana useasti, toki suurinosa päivästä menee vielä nukkuessa ja syödessä. Paino viikko sitten oli 3180g, kun sairaalassa se lähti laskuun tuosta syntymäpainosta mutta hyvältä näyttää :)

 

                                                         Pirpana mummin sylissä <3